Tag Risto Niemi-Pynttäri
Surukirja – RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (16.3.2019) Carolina Setterwallin päiväkirjamainen romaani lähtee siitä, että hän löytää miehensä kuolleena vuoteestaan. Nuoren perheen isän sydän oli pettänyt. Tätä ennen vuosi 2014 oli ollut stressaava: perheeseen syntynyt vauva nukkui huonosti ja Carolina vastasi hoidosta, koska… Continue Reading →
Hän odottaa pakolaislautalle kadonnutta – RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (13.3.2019) Ana Menendezin novellikokoelma Kerran Kuubassa (2007) on noussut ajankohtaiseksi Etelä-Amerikan siirtolaisten ja Trump-muurin vuoksi. Teos on ajankohtainen yhä myös merta ylittävien pakolaisten vuoksi. Vaikuttavin novelli kertoo Claritan rakkaudesta ja epätoivosta, kun hänen… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (27.1.2019) ”Lyön vetoa keräämästäni mesimarjakorillisesta ja Vuoksesta vetämästäni hienosta lohesta, ettet tiedä, missä maailmankolkassa Sippola sijaitsee, eivätkä kuuluisat maantieteilijätkään voi olla avuksi tässä ”(Seume, 119). Vuonna 1805 Suomi oli mesimarjan maa, tuo marja katosi lähes täysin 1960 -luvulle… Continue Reading →
Hirveyksien näkemisen hinta – RISTO NIEMI-PYNTTÄRI 6.1.2019 Bruno Daldossi on sotakuvaaja, joka kiertää maailman kriisialueita aina Tšetšeniasta Irakiin, Sudaniin ja Afganistaniin. Hän on oppinut liikkumaan vaarallisilla alueilla ja pysymään valppaana. Mutta se, mitä hän on nähnyt, hallitsee myös hänen sisäistä… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI 14.8.2018 Roomalaisen Senecan esseetä Elämän lyhyydestä suositellaan nyt ajankohtaisena luettavana. Otavan kustantaman teoksen esipuhetta vaivaa kovin alleviivaava ajankohtaisuuteen viittaaminen: Senecaan liitetään sanat downshiftaaminen, selfhelp-kirjallisuus ja vastaava. Vaikuttavampaa olisi viitata uus-stoalaisuuteen. Tai Foucaultiin, jonka teoria itsestä huolehtimisen strategoista ammentaa… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI – 4.8.2018 ”Se mitä ei voi ilmaista, sisältyy – ilmaisemattomana – ilmaisuun”, Wittgenstein. Tämä ajatus vaikuttaa Maggie Nelsonin Argonautit –esseeteoksen taustalla. Siihen kiteytyy queer-pariskunnan, Harryn ja Maggien välinen ero, kun toisen ilmaisu on verbaalia ja toisen visuaalista. Keskusteluissaan he… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (11.3.2018) Oppiaika eli nautintojen kirja ei vie lukijaa suoraa päätä nautintoihin vaan päinvastaiseen suuntaan, hiljaisuuteen ja odottamiseen. Clarice Lispectorin romaanin minäkertoja, Lóri on nuori brasilialaisnainen, joka tavattuaan Ulisseksen, tekee sopimuksen, että he valmistautuvat suhteeseen hitaasti. Lóri joutuu odottamaan yli… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (18.12.2017) Roberto Bolaño kirjoittaa novelleissaan muotokuvia, hän tuo esiin henkilöitä, joihin tekee mieli tutustua. Ei siksi, että he olisivat mielenkiintoisia, päinvastoin. Bolaño kirjoittaa yksinäisistä, vetäytyvistä, vähäpuheisista latinoista. Hän leikkaa tarinoistaan pois kaiken latinoihin liitetyn sosiaalisuuden ja kertoo yksinäisistä… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (19.11.2017) Vanha herra hullaantuu kirjeenvaihdossa ikääntyvän tangotanssijattaren kanssa, siitä Walserin kirjeromaani saa energiansa. Kirjeenvaihdon, meilien, viestien kontaktit tuntuvat luovan ihmissuhteita, jotka ovat todellisen ja kuvitellun välillä. Intohimoisten tunteiden kohde ei ole aivan todellinen, koska kirjoittaja satsaa viesteihin niin… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (6.1.2017) Täydellinen tarjoilija -romaanissa kerrotaan sveitsiläisen vuoristohotellin tarjoilijan rakkaustarina vuodelta 1935. Hillitty ja moitteeton Erneste saa oppipojan jolle hän opettaa ammatin salat ja rakastuu. Romaani kertoo homoseksuaalisen rakkauden ja sen katastrofin. Kumpi tahansa miehistä voisi olla se täydellinen… Continue Reading →