Page 74 of 106
Robina Hoodinen syttyy ja sytyttää – RIITTA VAISMAA ”Hän hakkasi Lasselta ilmat pihalle. Istui selän päällä hajareisin ja karjui ”SAATANAN SIKA”. Kädet huitoivat kuin pienet propellit ja takoivat kaljua päälakea niin että niskaläskit menivät makkaroille. Viha purkautui puuskina ja letit… Continue Reading →
Kädet lyömistä varten RIITTA VAISMAA Nyrkki heilahtaa tiheään Davide Enian esikoisromaanissa Maan päällä. Mustia silmäkulmia, ruhjoutuneita leukaperiä ja poskelle lyötyjä neniä syntyy niin poikien tappeluissa kuin nyrkkeilykehissä. Kun romaanissa kuvataan myös sotaa ja Sisilian mafiaa, väkivalta on vahvasti läsnä koko… Continue Reading →
Kaiken on mentävä MAARIA PÄÄJÄRVI Do not listen to a word I say just listen to what I can keep silent – ”This is yesterday”, Holy Bible, 1994 (san. Richey Edwards) Kuten kuolleet ja kadonneet, hänetkin on nähty useita kertoja…. Continue Reading →
Sanojen aallossa PIRJO KANTOJÄRVI Mikael Niemen teoksessa vesi virtaa ja ihmiset taistelevat eloonjäämisestä. Pajalasta kotoisin olevan Mikael Niemen uusin romaani Veden viemää tulvahtaa kirjan sivuilta ja vie lukijan mukanaan Pohjois-Ruotsin maisemiin. Teoksessa seurataan erityisesti kuuden eri henkilön selviytymisyrityksiä, kun joki… Continue Reading →
Tarinoiden totuus: toivoa on RIITTA VAISMAA ”Olipa kerran”; Tummanhopeainen meri alkaa viehättävästi ja kiehtovasti kuin satu. Romaanin juoni rakentuu paljolti vanhojen tarinoiden elementeistä. Muutama lukukin alkaa samoin. Susan Fletcherin romaanien tapahtumapaikat ovat kirjailijan kotiseudulla Skotlannissa. Nyt paikka on pieni, eristynyt… Continue Reading →
Marjatta Ripsaluoma ADDIKTIOIDEN PYSYVYYDESTÄ Italo Svevo on kirjailijanimi. Hänen ristimänimensä (kasteen tapahtumisesta en tiedä, uskontoa Svevo ei juuri mainitse) oli Aron Hector Schmitz. Isä oli saksanjuutalainen ja äiti italianjuutalainen, joten poika sai syntymässään kaksi kieltä, italian ja saksan. Paikka sattui… Continue Reading →
Marjatta Ripsaluoma KIRJAILIJAT TYÖSTÄÄN JA ELÄMÄSTÄÄN Kumpikin kirjailija puhuu kasvuvuosistaan kielen kautta. Onko olemassa leimallisesti erilaisia englannin kieliä ja mitä lapsuuden kieliympäristö on kummallekin merkinnyt? Ilmeisesti aika tavalla eri asioita. J.M.Coetzee aloittaa urheilun sankariluonteen miettimisellä koko urheilun merkityksen etsimisen. Tästä… Continue Reading →
Tarina tarinasta. LIISA RINNE Voiko sanoilla muuttaa maailmaa? Entä pystyykö taiteella horjuttamaan maailmanpoliittista valtatasapainoa? Näitä kysymyksiä pureskelee Ian McEwanin uusin romaani. Makeannälkä on agenttitarina. Se on nuoren tytön kasvutarina ja ennen muuta se on rakkaustarina. Eletään aikaa, joka luo pohjaa… Continue Reading →
Markku Nivalainen: ZOMBIE-ESTETIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ (16.2.2013) Ajatus taiteen lopusta on yksi modernistisen taiteen keskeisistä etiologisista myyteistä. Erityisesti avantgarde-liikkeet ovat kerta toisensa jälkeen pyrkineet oikeuttamaan itsensä vetoamalla olemassa olevan taiteen merkityksettömyyteen, kuolemaan. Tällaisiin diagnooseihin sisältyy mielenkiintoinen ambivalenssi: ne ovat aina joko… Continue Reading →
MARJO VALLITTU ”Lukekaamme yksi Minuuttinovelli sillä aikaa kun keitämme löysiä munia tai odotamme vastausta puhelimeen (mikäli numero tyyttää varattua). Huono vointi tai rasittuneet hermot eivät ole esteenä. Voimme lukea niitä istuen tai seisten, tuulessa ja sateessa tai täpötäydessä ruuhkabussissa. Suurin… Continue Reading →