Page 89 of 108
Marjatta Ripsaluoma PIENET HARMAAT SOLUT JA SAIRAUDET Siri Hustvedtin kirjoista on nyt suomennettu kirja Vapiseva nainen. Se ei ole fiktiota. Se on omaelämänkerrallinen. Se on myös sairaskertomus. Ennen kaikkea se on sukellus hermoston, psykiatrian/psykoanalyysin ja kaikenkaltaisen somaattisuuden välimaastoon. Se on… Continue Reading →
Riitta Vaismaa: KADONNUTTA ETSIMÄSSÄ Andreï Makinen uusimman romaanin kehyskertomuksessa elämässään ja kirjoittamisessaan turhautunut Neuvostoliitosta Ranskaan emigroitunut kirjailija Ivan Šutov tuo useamman kerran esiin Tšehovin ohjeen, että kertomuksesta on hyvä ottaa pois alku ja loppu. Tuntemattoman miehen elämässä Makinen omintakeista kertojanlaatua… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri Maailmankuulu kirjallisuusteoreetikko, Stanley Fish on siirtynyt kirjoittamisen opettamisen piiriin. Sen tuloksena hän on julkaisut kirjan How to Write a Sentence :and How to read One (2011) jossa lukeminen tunnustetaan tärkeimmäksi kirjoittamisen taidon elementiksi. Stanley Fish osoittaa tämän konkreettisesti… Continue Reading →
Anna-Leena Toivanen: Libanonissa syntyneen, sittemmin pariisilaistuneen kirjailija Amin Maaloufin suureellisesti nimetty esseekokoelma pyrkii valottamaan 2000-luvun alun maailmaa horjuttavia, toinen toistaan seuraavia kriisejä. Yksi kokoelman keskiöön nouseva teema liittyy länsimaiden ja islamilaisen maailman yhteentörmäykseen, jonka seurauksia saa turtumukseen asti seurata uutisista… Continue Reading →
Maaria Pääjärvi: KAUNOKIRJALLINEN MANIFESTI INVERTTIEN PUOLESTA Radclyffe Hallin (1880-1943, oik. Marguerite Radclyffe-Hall) Yksinäisyyden kaivo on homoseksuaalisen kirjallisuuden klassikko. Kirja valottaa päähenkilö Stephen Gordonin lesboutta erityisesti sosiaalisesta, psykologisesta ja historiallisesta näkökulmasta. 1900-luvun alussa homoseksuaalisuutta ei varsinaisesti ollut vielä olemassa. Ajan… Continue Reading →
Anna-Leena Toivanen: Etelä-Afrikkaa lukuunottamatta Saharan eteläpuoleisen Afrikan kirjallisuutta käännetään suomeksi erittäin vähän. Kun Otavan kaltainen suuri kustantaja uskaltautuu julkaisemaan afrikkalaisen naiskirjailijan tuotantoa, voi lukija odottaa jotakin jokseenkin turvallista siinä mielessä, että kirjailija on jo saanut mainetta ja palkintoja muissa länsimaissa…. Continue Reading →
Tarkkailijat ovat antaneet nimen Poe Toaster miehelle, joka on vieraillut aina 19 tammikuuta yöllä Elgar Alan Poen haudalla vuodesta 1949 vuoteen 2009. Tätä tummiin pukeutunutta, hopeapäistä kävelykeppiä käyttävää hahmoa ei ole saanut valokuvata, hän on jättänyt haudalle tiettyä konjakkia puoliksi… Continue Reading →
Marjatta Ripsaluoma: LYHYT EPISODI En ollut tiennyt että Vladimir Majakovski oli ollut Amerikassa. Sen tiesin että Vladimir Bakunin (anarkisti ja ranskalaisen Proudhonin ystävä) oli ollut, mutta 1800-luvun puolella. Ylipäänsä kun venäläiset lähtivät jonnekin, tai etenkin muuttivat pysyvästi, eniten heitä päätyi… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri: KADONNEET TUNTEMISEN MUODOT Merkittävimpiin espanjalaisiin nykykirjailijoihin kuuluvan Antonio Munoz Molinan Öinen ratsumies romaanin vastaanotto on ollut jokseenkin nuiva. Huonosta romaanista ei voi olla kyse, koska teos on palkittu, arvostettu ja rakastettu Espanjassa. Hänen edellinen suomennoksensa Sefarad (2007) oli… Continue Reading →
Riitta Vaismaa: MINUT ON KUTSUTTU Aikatauluton ja epäluotettava raitiovaunu mitä moninaisimpine matkustajineen ja kuskeineen on yhtä absurdi kuin koko elämä Herta Müllerin romaanissa Tänään en halunnut tavata itseäni. Minäkertoja matkustaa turvallisuuspalvelun kuulusteluun, jonka syy on myös täysin absurdi. Matkan aikana… Continue Reading →