Tag Riitta Vaismaa
Vallan merkitys ja merkityksettömyys RIITTA VAISMAA (12.3.2017) John Williams hämmästyttää ja ihastuttaa taas. Ensin suomeksi ja monella muulla kielellä julkaistiin 50 vuotta alkuperäisen teoksen ilmestymisen jälkeen viisas ja hillitty yliopistoromaani Stoner (alkuteos 1965, suom. 2015). Seuraavaksi uuden tulemisen sai jo… Continue Reading →
Lapsitähdestä loikkariksi RIITTA VAISMAA (12.2.2017) Ranskalainen, Romaniassa varttunut Lola Lafon (s. 1975) tunnetaan paremmin musiikin tekijänä kuin kirjailijana. Anarkistiksi ja feministiksi tunnustautuvan kirjailijan 2014 ranskaksi ilmestynyt romaani Pieni kommunisti joka ei koskaan hymyillyt on käännetty useille kielille, nyt myös suomeksi…. Continue Reading →
Västerbottenin taltioijan luupissa omalaatuinen taiteilija RIITTA VAISMAA (25.1,2017) Torgny Lindgrenillä on tapana kirjoittaa pienistä oudoista asioista, jotka ovat kokijoilleen osa ihan tavallista arkipäivää. Lindgrenin omalaatuiset teokset kuvaavat västerbottenilaista elämän kulkua ja samalla tallentavat kauniin kaihoisasti Lindgrenin kotikulmien historiaa. Lindgrenin romaaneissa… Continue Reading →
Viisaasti ja arvokkaasti lapsuudesta ja vanhuudesta RIITTA VAISMAA (19.12.2016) Ingmar Bergmanin Fårössa elettiin hyvin säntillisesti. Kaikki tapahtui tarkan aikataulun mukaisesti. Jokaisella tavaralla ja huonekalulla oli oma paikkansa. Järjestystä kunnioittivat sekä aikuiset että lapset. Jos lapset halusivat jutella isänsä tai isoisänsä… Continue Reading →
Toiston ja erotiikan taidonnäyte RIITTA VAISMAA 2.12.2016 Kaiken toistuvuus on niin temaattisesti kuin tyylillisestikin keskeistä Hannele Mikaela Taivassalon romaanissa In transit. Päähenkilöt Galadriel (usein G), G:n isotäti Vera (usein V) sekä G:n romaanin nykyajassa jo kuolemaa tekevä isoisä Sem ovat… Continue Reading →
Naurettava maailmanloppu RIITTA VAISMAA (22.10.2016) Erlend Loen Andreas Doppler voisi olla Norjan Mielensäpahoittaja. Miika Nousiaisen ajankohtaiseen elämään sarkastisesti suhtautuvat hauskuutuskirjat tulevat myös mieleen lukiessa Loen uusinta romaania Niin loppuu maailma – sellaisena kuin me sen tunnemme. Kaukana ei olla Arto… Continue Reading →
Haikeaa ja hienovaraista tajunnanvirtaa RIITTA VAISMAA (31.8.2016) Vaikka saakin olla tarkkana, että pysyy Peter Sandsrömin monipolvisen tajunnanvirran mukana, Laudaturin lukeminen tekee hyvää. Harvoin sattuu nykykirjallisuudessa kohdalle näin rauhallista ja samalla täyteläistä proosaa. Laudaturissa kertautuvat Sandströmin edellisen ja erinomaisen onnistuneen Valkean… Continue Reading →
Surumielinen rakkaus RIITTA VAISMAA (8.7.2016) Sara Stridsbergin romaani Niin raskas on rakkaus on kerrassaan upea: herkkä, kaunis, valloittava, puistattava, vakuuttava, hauras, samaan aikaan maanläheinen ja kaikesta irrallaan. Tällaisia lukukokemuksia ei satu edes joka vuodelle. Romaanin suomenkielinen nimi askarruttaa. Beckomsberga. Ode… Continue Reading →
Ihmisen muuttuva mieli RIITTA VAISMAA (21.6.2016) Ihmismielen tarkkanäköinen ja eläytyvä kuvaaja Colm Tóibín on kirjoittanut sävykkään ja oivaltavan tutkielman leskeydestä. Nora Webster kertoo naisen ja hänen perheensä elämästä etelä-irlantilaisessa pikkukaupungissa 1960-luvun lopulla aviomiehen ja isän varhaisen kuoleman jälkeen. Tóibín on… Continue Reading →
Rukoile ja tee työtä RIITTA VAISMAA (23.5.2016) Ljudmila Ulitskaja kirjoittaa koko sydämestään Kristukseen uskovasta miehestä ja samalla mitä suurimmassa määrin juutalaisuudesta. Hän kirjoittaa myös laajasti ja monipuolisesti uskosta ja uskonnosta, joiden väliin ei pidä sovittaa yhtäläisyysmerkkiä. Juutalaisuus on aina kuulunut… Continue Reading →