Tag Riitta Vaismaa

Yaa Gyasi: Maa ja taivas

Usko ja tiede, usko tai tiede – RIITTA VAISMAA (23.10.2020) Muutaman vuoden takaisen kiitetyn esikoisromaanin Matkalla kotiin (2017) jälkeen ghanalaissyntyiseltä, USA:ssa kirjoittavalta Yaa Gyasilta (s. 1989) on ilmestynyt toinen erinomaisen taitava ja kiinnostava romaani Maa ja taivas. Siinä Gyasin päähenkilö… Continue Reading →

Annette Hess: Tulkki

Kauhujen sävyttämä kasvutarina – RIITTA VAISMAA (9.9.20.20) Holokaustia ja muutoinkin kansallissosialismin ja toisen maailmansodan aikaa on käsitelty viime aikoina varsin paljon saksalaisessa kaunokirjallisuudessa. Useimmiten katse on suuntautunut nykyajasta taaksepäin historiaan, ja päätelmät ovat sen mukaisia. Anette Hessin Tulkki on poikkeuksellinen… Continue Reading →

Nazanine Hozar: Aria

Iranin värikäs saaga  –  RIITTA VAISMAA (21.9.2020) Iranilaissyntyisen, nykyään Kanadassa asuvan Nazanine Hozarin (s. 1978) esikoisromaani Aria kuvaa kuohuvaa Irania, etenkin sen pääkaupunkia Teherania vuodesta 1953 vuoteen 1981. Kun tyttö, päähenkilö, syntyy 1953, eletään viimeiseksi jääneen shaahin vallan aikaa. Kun… Continue Reading →

Peter Sandström: Rakkaus on kesy eläin

Peter melankolisena – RIITTA VAISMAA (6.9.2020) Peter Sandströmin romaanien päähenkilö, kirjailija Peter S., on vanhentunut, samoin hänen elämänsä naiset, vaimo, äiti ja sisar. Sandströmin uusin romaani Rakkaus on kesy eläin ottaa raaminsa kirjailijan omasta elämästä, mutta taitava kirjailija hämmentelee autofiktiota… Continue Reading →

Aase Berg: Akka

Naisansassa – RIITTA VAISMAA (26.6.2020) Akka on vimmainen isku patriarkaattia kohti. Aase Berg kirjoittaa yhtaikaa romaania, pamflettia ja esseetä. Suomentaja Jyrki Kiiskinen pysyy hyvin vauhdissa mukana. Akka kertoo kiinnostavasti kahdella tapaa samasta asetelmasta. Thelman ja Victorin rakkaustarina on herkkä kuvaus,… Continue Reading →

Herman Koch: Suomen päivät

Äidin poika – RIITTA VAISMAA (12.5,2020) Herman Koch yllättää. Kirjailijan uusin suomennettu romaani Suomen päivät ei juuri muistuta hänen aiempia teoksiaan. Se ei ole trilleri, eikä sen päähenkilö ole epämiellyttävä. Muutkin henkilöt ovat jokseenkin sympaattisia vaikkakin heikkouksineen vajavaisia. Tilannekomiikka on… Continue Reading →

Jenny Erpenbeck: Päivien loppu

Sattuma vai valinta – RIITTA VAISMAA (29.4.2020) Päähenkilö kuolee ensimmäisen kerran vuonna 1902 kahdeksan kuukauden ikäisenä äkkinäisesti ja selittämättömään syyhyn ja viimeisen kerran 90-vuotiaana silkkaan vanhuuteen. Näiden tapahtumien välissä päähenkilö ehtii kuolla vielä väkivaltaisesti, vankileirillä sekä tapaturmaisesti. Jenny Erpenbeckin uusin… Continue Reading →

André Aciman: Etsi minut

Uskallus rakastaa  – RIITTA VAISMAA (14.4.2020) André Aciman taitaa hienovireisen erotiikan ja moninaisen rakkauden kuvaamisen. Hänen henkilönsä ovat älykkäitä ja laajasti sivistyneitä. Rakkaudelle he antavat mahdollisuuden silloinkin, kun kokemus ja tietämys yrittävät heristää sormea. Acimanin miljöiden kuvaus viehättää. Etsi minut… Continue Reading →

Jonas Hassen Khemiri: Soitan veljilleni

Aina epäiltynä – RIITTA VAISMAA  (3.4.2020) Ihonväriltään hieman keskivertoruotsalaista tummemmasta, Ruotsissa syntyneestä Ruotsin kansalaisesta on tullut maahanmuuttajien äänitorvi. Jonas Hassen Khemirin (s. 1978) isä on syntyjään tunisialainen. Jo kirjailijan esikoinen Ajatussulttaani (2004, Ett öga rött 2003) hätkähdytti. Khemiri kirjoitti esikoisensa… Continue Reading →

Ljudmila Ulitskaja: Köyhiä sukulaisia

Valmis esikoinen – RIITTA VAISMAA (25.3.2020) ”Vanhan ajan maalaiskylämäisessä moskovalaiselämässä, jonka sokkeloiden ja sopukoiden vetovoimakeskuksia olivat iljanteiset vesipostit ja puuliiterit, ei ollut olemassa perhesalaisuuksia. Edes tavallista yksityiselämää ei ollut olemassa, sillä jokainen paikkatilkku yhteisellä pihanaruilla riippuvissa alushousuissa oli kaikille tuttu…. Continue Reading →

« Older posts Newer posts »

© 2026 — Powered by WordPress

Theme by Anders NorenUp ↑