Page 41 of 106
Toive nähdyksi tulemisesta – PIRJO KANTOJÄRVI (15.12.2019) Dear Evan Hansen -musikaaliin perustuva Val Emmichin, Steven Levensonin, Benj Pasekin ja Justin Paulin romaani Rakas Evan Hansen (WSOY 2019) käsittelee ulkopuolisuutta, yksinäisyyttä ja nähdyksi tulemisen tarvetta. Väärinkäsitykset, muista muodostetut mielikuvat sekä omaksutut… Continue Reading →
JOHANNA IKONEN (13.12.2019) Poika puhuu merenneitojen laulusta rannalla, ja siskokin kuulee sen, tuntee myös tarinan. Sillä merenneito lauloi yksinäisen ja orvon tytön lohduksi. Kanadalaisen, Britanniassa asuvan Emma Hooperin romaani Koti-ikävän laulut nostattaa niin aaltoja kuin tunteita – seesteisyydestä myrskyyn. Lähtemisten,… Continue Reading →
Historiallisen romaanin ja fantasian sfumato – JOHANNES PULKKINEN (5.12.2019) Kun aloitin puolalaiskirjailija Andrzej Sapkowskin Narrenturmin, oletin ensin tarttuneeni historialliseen romaaniin. Raadollinen keskiajan elämä ja runsas latinan kielen viljely toivat mieleen sekä Decameronen että Ruusun nimen. Historiallisen fiktion sijaan Narrenturm paljastui… Continue Reading →
Kuka näkee ensivaikutelman ohitse? -PIRJO KANTOJÄRVI (30.11.2019) Courtney Summersin Sadie (Karisto 2019) kertoo vallankäytöstä, riippuvuuksista, menetyksistä, asioihin puuttumisen vaikeudesta sekä mielikuvista, jotka murenevat. Köyhyys, turvattomuus ja suru ovat osa arkea, eikä edes omassa kodissa olla suojassa pahuudelta. Romaanin ytimenä on… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA (27.11.2019) Kertoja on murhattu. Kuollut kertoo tajunnanvirtana omasta paloittelumurhastaan, useaan kertaan ja yksityiskohtaisesti. Sara Stridsbergin Rakkauden Antarktis on pysäyttävä ja hurja, järkyttävä. Kielen taitaja kirjoittaa kauheista asioista runollisen kauniisti, samaan aikaan tiiviisti ja ilmavasti. Ei vain murhasta. Tuskin… Continue Reading →
LIISA RINNE (18.11.2019) Rachel Cuskin romaanissa Siirtymä nainen muuttaa kahden poikansa kanssa takaisin Lontooseen. Fay on eronnut keski-ikäinen kirjailija. Nämä määreet ovat olennainen osa Cuskin omaelämäkerrallisesta materiaalista ammentavaa teosta. Autofiktio on muodikas kaunokirjallisuuden laji. Omaelämäkerrallisuutta kiinnostavampaa on kuitenkin Cuskin kaunokirjallinen… Continue Reading →
Kunniamaininta: Arvokas pikkuruinen – RIITTA VAISMAA (11.11.2019) Paras vietnamilainen kahvi syntyy pavuista, jotka ovat kulkeneet sivettikissan ruoansulatuksen läpi. Kissan ulosteesta jo hieman pehmenneet pavut poimitaan yksittäin ja käsin. Jauhetut pavut suodatetaan hyvin hitaasti pisara kerrallaan. Kahvi juodaan kodensoidun maidon kanssa,… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (6.11.2019) Siri Hustvedt kutsuu romaaniaan ”taiteilijan omakuvaksi nuorena naisena”. Teoksen lähtökohta on se, että S.H. löytää vanhan päiväkirjansa vuodelta 1979. Siihen aikaan ystävät kutsuivat häntä Minnesotaksi, maalaistytöksi, joka oli tullut New Yorkiin kirjoittamaan romaania. Sijaistoiminnoksi romaanin laatimiselle nousee… Continue Reading →
Masentunut mies Mazdassa – RIITTA VAISMAA (3.11.2019) Per Petterson kirjoittaa taas yksinäisestä miehestä. Alakulo ja tumma huumori kulkevat rinnan, kun Arvid Jansen ajaa Mazdallaan ympäriinsä Oslossa ja ympäristössä ja yrittää saada selkoa itsestään ja ihmissuhteistaan. Lähimenneisyydessä on avioero, ero lapsista… Continue Reading →
Eräs matkakertomus – MARJATTA RIPSALUOMA (1.11.2019) ”Turmelluksen öinä tulivat unet, tiheät ja rajut, unet jotka lävistivät sielun ja ruumiin. Palata, syödä, kertoa kaikki, Kunnes kuului lyhyt ja vaimea käsky herätä: ”Wstawać”. Ja sydämemme särähti siruiksi. Nyt… Continue Reading →