Tag Riitta Vaismaa
Opas Saamenmaahan RIITTA VAISMAA 29.11.2015 Enpä ole ennen kohdannut ketään, joka puhuu tai kirjoittaa sympaattisesti sääskistä, Lapin kesään kuuluvasta erottamattomasta riesasta. Kerttu Vuolabin kertomusromaanissa Valon airut, joka on Saamenmaan kertomusperinnettä ansiokkaasti välittävä ja tallentava teos, muinoinen Päivä, meidän aurinkomme, ja… Continue Reading →
Nuket lievittävät sodan kauhuja RIITTA VAISMAA (7.11.2015) Jacobin takissa on hyvät ainekset. Eva Weaver on valinnut romaaniinsa kiinnostavat ja koskettavat teemat. Olisin suonut kirjailijan näkevän reilusti vaivaa ainesten tiivistämiseen ja valikoimiseen. Hän on käyttänyt yhteen teokseen kahden tai jopa kolmen… Continue Reading →
Kirja kirjassa RIITTA VAISMAA (22.10.2015) Hollantilaisen Herman Kochin kolmas suomennettu romaani on saanut suomeksi nimekseen Naapuri. Alkuperäisteoksen nimi Geachte Heer M. viittaa teoksen toiseen päähenkilöön. Lieneekö syynä ollut saada yhden sanan nimi jatkoksi Kochin aiemmin suomeksi ilmestyneille teoksille Illallinen (2012)… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA (30.9.2015) ”Joka ei laske luikuria, ei osaa lentää.” Aluksi luin Katja Petrovskajan teosta Ehkä Esther alaotsikon mukaan esseemäisinä kertomuksina. Sittemmin sukusaaga alkoi muotoutua kokonaisuudeksi, ehkä romaaniksi, mihin kriitikot ja muut luokittelijat näyttävät päätyneen. Ehkä Esther koostuu kuudesta luvusta… Continue Reading →
Tukka käsilaukkuna RIITTA VAISMAA (2.9.2015) Suzanne Mallouk (s. 1960) oli ensimmäisen USA:n valkoisessa taidemaailmassa merkittävään asemaan nousseen mustan taiteilijan Jean-Michel Basquiatin (1960-88) rakastettu ja muusa. Hän sai lempinimen Basquiatin leski jo ennen kuin parin huumehuuruinen rakkaustarina päättyi. Kustantaja luokittelee Basquiatin… Continue Reading →
Maailmankirjat julkaisee Atwoodin romaanista Riitta Vaismaan arvion (30.6.2015) ja Marjatta Ripsaluoman esseen (1.7.). Kauhea ja kiehtova tulevaisuuskuva RIITTA VAISMAA Onko ihmiskunnalla sittenkin toivoa? Margaret Atwoodin tulevaisuusdystopian ja trilogian viimeisen osan loppuriveillä voi kukin tehdä johtopäätöksensä kirjailijan aivoituksista, joita ei ole… Continue Reading →
Vallan hurmos jossakin ja kaikkialla RIITTA VAISMAA (19.6.2015) Palestiinalais-israelilaisen Odeh Bisharatin esikoisromaani Zatunian kadut tapahtuu pienellä paikkakunnalla jossakin päin Lähi-itää. Hulvaton revittely politiikan sattumanvaraisuudesta sopisi muutettavat muuttaen minne tahansa. Heprealaisen kirjallisuuden kääntämistä tukevan instituutin nettisivut täsmentävät tapahtumapaikaksi Israelissa olevan arabiyhteisön…. Continue Reading →
Rakastaa, ei rakasta – julma kuva vallankäytöstä rakkaudessa RIITTA VAISMAA 9.6.2015 ”Ester Nilsson oli tullut siihen ikään, jolloin syntymäpäivä tarkoitti vanhenemista. Hänen mukaansa se alkoi 37-vuotiaana.” Ester Nilsson on neljän vuoden jälkeen palannut onnettoman rakkauden oravanpyörään, ja neljättä vuotta menee… Continue Reading →
Lempeä katse ankaraan lapsuuteen RIITTA VAISMAA (18.5.2015) Kun lukee komean eepoksen jälkeen saman kirjailijan lempeän humoristisia ja paikoin jopa herttaisia kertomuksia, ei voi välttyä hienoiselta hämmennykseltä. Ljudmila Ulitskajan avoimen poliittista ja hyvin yhteiskunnallista romaania Vihreän teltan alla seuraa suomennoksena kertomuskokoelma… Continue Reading →
Lapsuuden raja RIITTA VAISMAA (27.4.2015) Saako maallinen oikeus puuttua asiaan, kun uskonnollinen yhteisö kieltää leukemiapotilaalta verensiirron, joka mahdollistaisi ainoat hengen pelastavat hoidot? Potilas on 17-vuotias, paria kuukautta vaille täysi-ikäinen mutta juridisesti kuitenkin alaikäinen. Sairaala hakee oikeutta tahdonvastaiseen hoitoon. Ylituomari Fiona… Continue Reading →