Category Saksa
LIISAMARI SEPPÄLÄ Vuonna 1929 saksalainen Thomas Mann (1875‒1955) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 1924 julkaistun Taikavuoren päähenkilö Hans Castorp on äskettäin suorittanut insinööritutkinnon. Seuraavaksi hänellä olisi edessään harjoittelijaksi ryhtyminen laivanveistämössä. Taikavuoren tapahtumat sijoittuvat Sveitsin Davosiin Graubündenin kantoniin aikaan ennen ensimmäistä maailmansotaa…. Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ Franz Kafkan (1883‒1924) kuolemasta tulee tänä kesänä kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on hienoa päästä lukemaan hänen päiväkirjansa vuosilta 1909‒1923 Panu Turusen suomennoksena. Ennen kuolemaansa Kafka pyysi ystävältään Max Brodilta, että tämä polttaisi kaikki hänen julkaisemattomat käsikirjoituksensa. Tätä… Continue Reading →
SARA SAVOLAINEN – Katoamisen kauneutta Saksalaisen Judith Schalanskyn Kadotettujen katalogi käsittelee kadonneita ja hävinneitä asioita sekä muistamista ja unohtamista. Esseeteos ei kuitenkaan tarjoa kattavaa listausta maailmasta kadonneista asioista vaikka kirjan nimi voikin ohjata niin ajattelemaan. Kirja on jaettu kahteentoista täysin… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Peter Handken teos Vuosi ei-kenenkään poukamassa kertoo vaikeasta muodonmuutoksesta, ylivoimaisen tuntuisesta uudestisyntymästä. Teos aloitti ilmestyessään vuonna 1994 Handken uuden vaiheen. Fiktion ja modernin romaanin ehdot torjuen Handke on kirjoittanut teoksen lyijykynällä muistikirjoihin. Aloittaessaan Handke nimesi tavoitteeksi ”muodonmuutoksen”, samalla… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Paljon symbolista keskittyy Gootti -nimisen miehen sileäksi ajeltuun, pallomaiseen nuppiin. Se kuuluu uusnatsille, joka romaanin alussa pelottelee naapuriin muuttanutta Doraa. Heidän välillään on muuri, Dora näkee vain kaljuksi ajellun päänupin. Se on eräs kliseistä. Gootti varmaankin näkee vastapuolella… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (29.9.2022) Tunnetun prosaistin W.G.Sebaldin runoteos Luonnon mukaan on eräänlainen triptyykki. Kaksi ensimmäistä osaa vievät menneisyyteen, ja viimeinen osa avaa ikkunan nykyisyyteen erittäin vaikuttavalla tavalla. Sebaldin esikoisteos on julkaistu v.1988, alaotsikon mukaan se on ”perusruno” (Elementargedicht). Se muistuttaa Grünewaldin… Continue Reading →
Elämä jättää jälkiä – RIITTA VAISMAA (8.4.2022) ”Kuolleita kaikki – naiset joita rakastin, ystävät, veli ja sisaret ja tietenkin vanhemmat, tädit, sedät. Olin heidän hautajaisissaan, vuosia sitten useinkin, koska silloin kuoli minua edeltänyt sukupolvi, sitten vain harvoin ja viime vuosina… Continue Reading →
Menneisyyden jälkeen – RIITTA VAISMAA (29.3.2021) Sveitsiläis-saksalaisen Benedict Wellsin neljäs mutta vasta ensimmäinen suomennettu romaani Yksinäisyyden jälkeen on sisällöltään runsas ja monisäikeinen ja tunnelmaltaan melankolisen rauhallinen. Se on kiehtovan keveästi kirjoitettu ja soljuvasti etenevä, vaikka teemat ja tapahtumat ovat paljolti… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (14.3.2021) Hyvässä päähenkilössä on potentiaalia. Hedelmävarkaan kautta lukija kohtaa paljon sellaista, mitä löytyy vain ei-kenenkään maalta. Kulkija valpastuu, koska alueelta, joka ei kuulu kenellekään, voi löytyä jotain. Tai jos joku omistaa omenapuun, hän ei varsinaisesti menetä mitään, jos… Continue Reading →
Etsimässä – KATRI KOMI (2.12.2020) On isäpuolen hauta, kuoleva isä, kuolleeksi luultu isäpuoli, kadonneita isiä, rakastettuja isiä, morfiinia käyttävä isä, legendoja kertova isä, vaipoissa oleva isä, valehtelevia isiä, erimaalaisia isiä, ensirakkautta haikailevia isiä sekä hylättyjä äitejä ja naisia, jotka nousevat… Continue Reading →