Naisen paikka pohjolassa ja rakkaudessa – RIITTA VAISMAA Isänsä puolelta suomalaista sukua olevan norjalaisen Ingeborg Arvolan omiin sukujuuriin perustuva Jäämeren laulu kertoo kiehtovasti pääosin 1860-luvulle sijoittuvaa tarinaa, jossa hänen isoisoisoäitinsä Priita-Kaisa Seipäjärvi lähtee Sodankylästä määränpäänään Pykeijan kalastajakylä Pohjois-Norjan Finnmarkissa Jäämeren… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Huumoria Saamenmaan sydänmailta On kiinnostavaa, että saamelaisilta kirjailijoilta on viime vuosina ilmestynyt esikoisteoksia etenkin ruotsiksi. Tuorein on Tina Harneskin oman suvun historiasta, tarinoista ja vaietuistakin asioista ammentava Lumeenkylväjät. Harneskin tapaan Jokkmokista lähtöisin on Ella-Maria Nutti, jonka Pohjoisessa… Continue Reading →
EVA SUNDGREN Ennen tämän kirjan lukemista en ollut koskaan kuullutkaan osage-intiaaneista enkä tietenkään tiennyt, miten he liittyvät FBI:hin. Kirjan tekijä, palkittu toimittaja ja kirjailija David Grann kertoo törmänneensä vuonna 2012 viittaukseen osage-murhiin ja alkaneensa tutkia niitä. ”Useimpien amerikkalaisten tavoin en… Continue Reading →
TOMI SIRVIÖ Ilya Kaminskyn (1977–) alunperin vuonna 2004 ilmestyneen runokokoelman Me tanssimme Odessassa aineksena ovat suvun kohtalot, mytologioiden tarinat ja kuuluisat kirjailijat, joiden kanssa runojen minä kaveeraa. Teoksen loppupuolella runominä muuttaa Yhdysvaltoihin, ja tapahtumalla on yhteys Kaminskyn henkilöhistoriaan. Kokoelmassa on… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (19.8.2022) Historiasta voi oppia, että kaikki tunteet vaativat paneutumista – aivan kuin juuri paneutuminen olisi tunteiden edellytys. Rob Boddicen tapa käsitellä tunteiden historiaa on siitä kiinnostava, että hän kuvaa, kuinka historia on täynnä tunteita: mutta ne ovat erilaisia… Continue Reading →
Vasa ja tyttö käynnistävät muutoksen – RIITTA VAISMAA 17.5.2022 Elsa on yhdeksänvuotias saamelaisen poronhoitajaperheen kuopus, joka on juuri saanut oman poromerkkinsä. Sen hän on yhdessä isän kanssa veistänyt maailman kauneimman vasan, Nástegallun, korvaan. Ensimmäisen kerran Elsa uskaltaa yksin hiihtää poroaidalle… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA (11.1.2022) Romaani alkaa: ”Saramago kirjoitti romaanin viimeisen lauseen.” Ja päättyy näin: ”José kirjoitti romaanin ensimmäisen lauseen.” Välissä oleviin sivuihin lienee osallisena portugalilainen, mm. Saramago-palkinnon vuonna 2001 saanut kirjailija José Luís Peixoto. Aivan varma ei voi olla mistään, kun… Continue Reading →
Erilaisuuden paino – RIITTA VAISMAA (10.6.2021) ”Niin Vivek syntyi, kuoleman jälkeen murheeseen. Se jätti tietenkin häneen jäljen; se kaatoi hänet kuin puun.” Vivek syntyi samana päivänä, jona hänen isoäitinsä kuoli. Pojan jalassa huomattiin syntymämerkki, joka oli aivan saman muotoinen ja… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI 11.4.2021 Michael Pollan kertoilee teoksessaan psykedeelien historiasta, ja niiden palusta terapeuttiseen käyttöön, mutta hän kertoo myös omakohtaisesta paluusta luontoon psykoaktiivisen sienen kutsumana. Tuntematon mieli on vaikuttava, mutta hieman toisteinen ja jutusteleva, aivan kuin se olisi kirjoitettu ennen kaikkea… Continue Reading →
Teitä en vaihda – RIITTA VAISMAA (5.3.2021) Ljudmila Ulitskajan (s. 1943) uusi novellikokoelma Sielun ruumis koostuu kahdesta novellisikermästä. Kumpaankin johdattaa runo, jonka yläotsikkona on ’esipuheen sijaan’. Kirjailija olisi halunnut julkaista kokoelmat kahtena eri laitoksena, koska hän ei enää vanhetessaan välitä… Continue Reading →
© 2025 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑