Tag Riitta Vaismaa
Lapsi ääriajattelun juurilla – RIITTA VAISMAA Bernhard Schlink käsittelee Jälkeläisessä aiemmista teoksistaan tuttuja teemoja: syyllisyyttä, hyvitystä, Saksan lähihistorian kipupisteitä. Teos alkaa kahden Saksan ajasta 1960-luvulta. Minäkertoja Kaspar on tuolloin noin 20-vuotias länsiberliiniläinen opiskelija. Jälkeläisen nykyhetkessä Kaspar on vanheneva, leskeksi jäänyt,… Continue Reading →
Kolme vai neljä – RIITTA VAISMAA Valérie Perrinin kolmas romaani Kolmikko on yltäkylläisen runsas kuvaus ystävistä, joiden ystävyys alkaa sattumalta ja kestää pitkälle aikuisuuteen. Ystävien tiet vievät välillä erilleen, mutta lopulta ystäviä taas tarvitaan, ja he ovat valmiina toistensa tueksi…. Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Voiko maata ja vettä omistaa? ”Ingá katseli yläpuolella kohoavia koivunlatvoja. Hän oli lehtien ympäröimä. Puita oli hänen yläpuolellaan, sivuillaan ja alapuolellaan. Pensaat ja ruohikko olivat veden alla, ja järvi oli vihreämpi kuin mikään mitä hän oli… Continue Reading →
Ei sentään valkomaata – RIITTA VAISMAA Ulrika Lagerlöfin Lakkasuo (2025) aloitti trilogian Metsän omat. Toinen osa Valkomaa jatkaa ja syventää kiinnostavasti tuttujen kolmen sukupolven henkilöiden tarinaa. Teemat ovat myös tutut: metsien suojelun ja käytön ristiriita ja ihmissuhteet sekä suvun eri… Continue Reading →
Feministi vai ulkopuolinen – RIITTA VAISMAA Kirsikoiden aika on katalaanikirjailija Montserrat Roigin (1946-1991) rakastettu klassikkoromaani. Se ilmestyi alkujaan vuonna 1976. Kosmos julkaisee Satu Ekmanin suomennoksen osana feminististen klassikoiden sarjaa, joka esittelee maailmankirjallisuuden unohdettuja ja uudelleen löydettyjä naiskirjalijoiden teoksia. Kustantajalle… Continue Reading →
Estelan tarina – kuuletteko? – RIITTA VAISMAA ”Minun nimeni on Estela, kuuletteko? Sanoin: Es-te-la Gar-cí-a. En tiedä, nauhoitatteko tämän vai teettekö muistiinpanoja, saati onko siellä toisella puolella ketään, mutta jos kuulette minua, jos tosiaankin olette siellä, ehdottaisin vaihtokauppaa; minä kerron… Continue Reading →
Tervetuloa Kirjakauppa Perjantaihin! – RIITTA VAISMAA Sawako Natorin, kirjailijan ja pelikäsikirjoittajan, sympaattinen Kirja, jota etsit aloittaa ainakin suomalaisen lukijan näkökulmasta erikoiseen kirjakauppaan sijoittuvan kirjasarjan. Kirjakauppa sijaitsee Tokion ulkopuolisessa pikkukaupungissa metrolaiturilla. Teos on hyvin japanilainen. Se tutustuttaa maan omalaatuiseen kulttuuriin, elämäntapaan… Continue Reading →
”Tunturipaljakka, minun mereni” – RIITTA VAISMAA Nimeämätön vähän yli 20-vuotias päähenkilö ja minäkertoja Mattias Timanderin esikoisromaanissa Metsä ei sinusta lähde elelee hiljakseen hirsimökissään norrbottenilaisessa kylässä tunturin kupeessa lähellä kaupunkia. Kaupunkia ei nimetä, mutta Kiiruna on helppo päätellä mm. kaivoksista ja… Continue Reading →
Koskettavasti Ukrainan naisilta – RIITTA VAISMAA Ukrainalaisen Julija Iljuhan Minun naiseni on pieni kirja, kokoelma pieniä tarinoita. Tekstejä voisi kenties kutsua pienoisnovelleiksi, kun kunkin tekstin pituus on vain runsas sivu tai vielä vähemmän. Loppupuolella on pari hieman pidempää tekstiä. Vaatimaton… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Unissakävelijöiden yö Kiinalaisen Yan Lianken toinen suomennettu romaani Kun aurinko kuoli voisi yhtä hyvin olla niin satu kuin dystopia, jollaisena siitä on kirjoitettu. Romaanissa kirjoitetaan alusta asti paljon kuolemasta. Paikoin ollaan matkalla kohti maailmanloppua, kun aurinko ei… Continue Reading →