Tag Tomi Sirviö

A.J. Ryan (suom. Marja Helanen): Verenpunainen sumu

TOMI SIRVIÖ A.J. Ryanin tieteiskauhuromaanissa joukko ihmisiä herää ilman muistoja, pää kaljuksi ajeltuna ja arpisena paatista, joka seilaa kuin kauko-ohjattuna kohti tuntematonta. Jokaiselle ryhmän jäsenelle on tatuoitu nimi käsivarteen. Nimi ei kuitenkaan ole heidän omansa vaan kuuluu jollekin kirjailijalle. Kertoja… Continue Reading →

Baoshu (suom Rauno Sainio): Täydellinen uusi maailma

TOMI SIRVIÖ Tiede on luonteeltaan keskustelevaa, avointa ja loputonta. Tutkijat jatkavat edeltävien tutkijoiden tuloksista. Tieteisfiktio genrenä noudattaa samaa periaatetta. Uudet scifikirjailijat hyödyntävät jo keksittyjä ideoita, joita ovat esimerkiksi laserase, teleportaatio ja avaruusalus, niin, ettei heidän tarvitse enää selittää niitä luonnontieteellisesti… Continue Reading →

Kätlin Kaldmaa (suom Outi Hyvönen): Pieni terävä veitsi

TOMI SIRVIÖ Pieni terävä veitsi on Kätlin Kaldmaan kymmenen novellia sisältävä kokoelma, jonka tarinat muistuttavat suoruudessaan Rosa Liksomin novelleja ja synkkyydessään Hanna Haurun tuotantoa. Takakannessa novelleja luonnehditaan maagisen realistisiksi, mikä tuo mieleen maagisen realismin genren. Kertomukset eivät suoranaisesti kuulu maagiseen… Continue Reading →

H.G. Wells (suom Matti Kannisto): Maailmojen sota

TOMI SIRVIÖ H.G. Wellsin tieteisklassikko Maailmojen sota (1898) on vaikuttanut laajalti spekulatiiviseen fiktioon. Romaani kertoo, kuinka marsilaiset hyökkäävät Britanniaan tuhoten ihmisiä ja rakennuksia kerrostalojen korkuisilla sotakoneillaan. Invaasioscifi on saanut Maailmojen sodasta alkunsa, ja sen perillisiä ovat esimerkiksi John Christopherin Tripodien… Continue Reading →

Iain. M. Banks (Suom Ville Keynäs): Aseiden käyttö

TOMI SIRVIÖ Iain. M. Banksin tieteisfiktiivisen Kulttuuri-sarjan kolmas osa kertoo Zakalwesta. Hän on agentti, joka suorittaa mm. sotaan liittyviä tehtäviä keinoälyjen hallitseman, ihanneyhtyeiskuntaa muistuttavan Kulttuurin hyväksi. Muita romaanin keskeisiä henkilöhahmoja ovat urheita sotilaita Kulttuurin palvelukseen värväävä Diziet Sma ja Skaffen-Amtiskaw… Continue Reading →

Kaspar Colling Nielsen (suom Katriina Huttunen): Esikaupunkien vapahtaja

TOMI SIRVIÖ Kaspar Colling Nielsenin (1974) romaanissa Esikaupunkien vapahtaja (2021) runoilija Allan Thornbum voi pelastaa planeetan, jos hän vain kirjoittaa runon. Romaanin maailma on joko laajennettu valkoisen paperin kammon ja nykymaailman ilmiöiden yhteenliittymästä tai sitten teos alleviivaa taiteen merkitystä epidemian… Continue Reading →

Ursula K. Le Guin (suom Titia Shuurman): Kompassiruusu

TOMI SIRVIÖ Spefin klassikko, mm.  Maameren tarinat -sarjasta tunnetun Ursula K. Le Guinin (1929–2018) Kompassiruusun (1982) kaksikymmentä novellia kartoittavat maailmankaikkeuden eri alueita, tuttuja ja tuntemattomia. Monet novelleista liittyvät vahvasti spekulatiivisen fiktion genreihin. Toiset taas ovat jonkinlaisia psykologisia luonnehdintoja, joista odottaa… Continue Reading →

Bram Stoker (suom Inkeri Koskinen) : Draculan vieras ja muita kauhukertomuksia

TOMI SIRVIÖ Bram Stoker (1847–1912) tunnetaan etupäässä romaanistaan Dracula (1897), mutta hän kirjoitti myös paljon novelleja lehtiin. Rahapulassa hän kokosi novelleistaan monia kokoelmia, joista lopulta julkaistiin vain Draculan vieras ja muita kertomuksia hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1914. Tammi on nyt… Continue Reading →

Victor Dixen (suom Taina Helkamo): Pimeyden hovi

TOMI SIRVIÖ Victor Dixenin Pimeyden hovin maailmassa vampyyrit ovat hallinneet orjuuttamaansa ihmiskuntaa 299 vuotta. Aurinkokuningas on tehnyt itsestään vampyyrin rituaalissa ja siitä lähtien historia on ollut jähmettyneenä barokkiaikakauteen. Ilmastokin on kylmentynyt vampyyrien läsnäolon takia. Tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun päähenkilö Jeanne… Continue Reading →

Dylan Thomas (suom) Mika Korhonen:Rakkauden ensi kuumeesta

TOMI SIRVIÖ Rakkauden ensi kuumeesta on valikoima Dylan Thomasin (1914-1953) runoja. Thomasia on kutsuttu rock n’ roll -runoilijaksi. Se on ihan hyvä luonnehdinta. Thomas on rock raikkaan modernistisella tavalla, ei jankkaavaan beat-tyyliin. William Blakemaiset, symbolistiset näyt kohtaavat dekadentin urbaanin ympäristön…. Continue Reading →

« Older posts

© 2025 — Powered by WordPress

Theme by Anders NorenUp ↑