TOMI SIRVIÖ A.J. Ryanin tieteiskauhuromaanissa joukko ihmisiä herää ilman muistoja, pää kaljuksi ajeltuna ja arpisena paatista, joka seilaa kuin kauko-ohjattuna kohti tuntematonta. Jokaiselle ryhmän jäsenelle on tatuoitu nimi käsivarteen. Nimi ei kuitenkaan ole heidän omansa vaan kuuluu jollekin kirjailijalle. Kertoja… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ Vuonna 2015 Yhdysvalloissa julkaistu Sininen lanka on ehkä hieman yllättäenkin haikea ja surumielinen kertomus neljästä sukupolvesta. Anne Tylerin (s. 1941) romaanissa kerrotaan, kuinka kahden ihmisen perustamasta perheestä muodostuu ajan kuluessa suku. Teoksen juoni ei etene kronologisesti, se mahdollistaa… Continue Reading →
TOMI SIRVIÖ Tiede on luonteeltaan keskustelevaa, avointa ja loputonta. Tutkijat jatkavat edeltävien tutkijoiden tuloksista. Tieteisfiktio genrenä noudattaa samaa periaatetta. Uudet scifikirjailijat hyödyntävät jo keksittyjä ideoita, joita ovat esimerkiksi laserase, teleportaatio ja avaruusalus, niin, ettei heidän tarvitse enää selittää niitä luonnontieteellisesti… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Orvoksi jäänyt Demon Copperhead kertoo hulvattoman värikkäästi vaikeasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Eletään 1990- luvun jälkeistä syrjäisen pikkukaupungin kurjimuksessa Appalakkien vuoristoseudulla. Nuoren Demonin tie johtaa samaan jamaan, mihin lukemattomilla muillakin. Opioottikriisi paisuu seudulla aivan hallitsemattomaksi, Demon selviää monet eivät…. Continue Reading →
PEKKA J. PAUSSU Sidonie-Gabrielle Colette (1873-1954), joka käytti kirjailijana vain sukunimeään, oli Ranskan kulttuurielämän kenties ensimmäisiä suuria naispuolisia hahmoja. Hän kirjoitti viidellä vuosikymmenellä, kymmenittäin teoksia joista varsinkin romaanit ylsivät suuriin painosmääriin. Suomeksi niistä on aiemmin ilmestynyt Chéri, Claudinen koti, Vilja… Continue Reading →
EVA SUNDGREN Perinteinen käsitys diktatuurista ei enää päde 2000-luvulla, sillä diktatuuria ei enää hallitse yksi paha mies, jolla on vallassaan poliisi ja armeija. Nykyistä autokratiaa johtaa monihaarainen verkosto, jonka toiminta perustuu kansalaisia riistävään talousjärjestelmään sekä laajaan valvonta- ja turvallisuuskoneistoon. Autokraattiset… Continue Reading →
SARA SAVOLAINEN Emi Yagin toinen suomennettu romaani Venus ja minä kertoo ujosta ja sisäänpäin kääntyneestä Horauchista, joka palkataan museoon puhumaan latinaa kerran viikossa Venus-patsaalle. Horauchi on lapsesta saakka kärsinyt niskassaan alituiseen roikkuvan keltaisen sadetakin taakasta, joka eristää häntä muista ihmisistä…. Continue Reading →
SARA SAVOLAINEN Pachinko-kuulat on ranskalais-korealaisen Elisa Shua Dusapinin toinen suomennettu romaani. Dusapin tunnetaan hänen menestyksekkäästä romaanista Sokcho talvella (2023), josta on sittemmin tehty myös elokuva. Pachinko-kuulat jatkaa ensimmäisen teoksen melankolista tunnelmaa sekä ulkopuolisuuden ja identiteetin etsimisen tematiikkaa tiivistunnelmaisella kerronnalla. Pachinko-kuulat… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Punaisen omaelämäkerta on runoelma Geryonin elämästä, pojan hirveistä vaikeuksista. Se voitaisiin rinnastaa Taiteilijan omaelämäkertaan nuoruuden vuosilta (James Joyce), tosin taiteilijaksi tuleminen merkitsee nyt punaista lihaa ja laavaa, sekä omaelämäkertaa. Myös Joycen toinen teos Odysseus, jossa vanha Homeros velloo… Continue Reading →
EVA SUNDGREN Pimeällä puolella sisältää kaksitoista kertomusta, joista kymmenen on novelleja ja kaksi pikemminkin pienoisromaaneja. Kaikkien päähenkilö on poika tai mies, ja useimmissa on minäkertoja. Henkilöissä on usein jotain erikoista, kuten neurovähemmistöön kuuluminen ja jonkinlainen ulkopuolisuuden kokemus. Esimerkiksi novellin Seko-Willie… Continue Reading →