TOMI SIRVIÖ

Navessa Allenin romaani Valot pois on saanut alkunsa TikTokin vaikutuksesta. Allen on nähnyt kiehtovan, naamiomiehestä kertovan videon. Hän on yhdistänyt siihen oman videonsa, jossa hän on luvannut kirjoittaa rakkausromaanin naamiomiehen innoittamana. Satatuhatta ihmistä on kannustanut Allenia, ja hän on alkanut laatia jatkokertomusta verkkosivuillaan. Tekstistä on tehty kirja, jota on myyty Yhdysvalloissa yli kaksimiljoonaa kappaletta. Valot pois on Into Darkness -sarjan ensimmäinen osa. Jokaisessa sarjan osassa on eri päähenkilöt.

Valot pois kuuluu esimerkiksi H.D. Carltonin Haunting Adeline (2021) -romaanin tavoin dark romancen genreen. Dark romance on romanssin alalaji, jossa päähenkilöt ovat moraaliltaan paljon monimutkaisempia kuin perinteisessä romanttisessa romaanissa. Monet sellaiset piirteet, kuten sairaalloinen omistushalu tai epätasapainoiset valtasuhteet, joita perinteisessä romanssissa pidetään kielteisinä ja väärän kumppanin merkkeinä, esitetään tummasävyisessä romanssissa positiivisina ja rakkaussuhteen mahdollistavina seikkoina.

Työnsä turruttama sairaanhoitaja Aly seuraa naamioidun lihaskimpun intiimejä sadomasokistisia sooloseksivideoita sosiaalisesta mediasta. Hän kirjoittaa videoiden alle kommentteja, jolloin naamarimies kiinnostuu Alysta ja murtautuu hänen asuntoonsa, kun siellä ei kissaa lukuun ottamatta olla kotona. Heidän välilleen kehittyy romanssi.

Romaanissa Alyn ja naamiomiehen eli Joshin kertomat luvut vuorottelevat. Lukija saa tietää ennen Alya, että naamiomies on Alyn vanha puolituttu, mutta Alykin tajuaa sen nopeasti. Romaani koostuu pääosin kaksikon välisten seksiaktien kuvauksista. Kielessä yhdistyvät sananparret, kuten teltta pystyyn, harvat eroottisrunolliset ilmaisut, lääketieteelliset termit ja rivot sukuelimiä tarkoittavat sanat. Alyn kertomana rakastelussa vuorottelevat himo ja pelko, joka on kuitenkin paikoin teeskenneltyä, sillä hän on turvallisissa käsissä. Joshin opastamana Aly yhtyy esimerkiksi puukon kahvaan, mikä onkin eräänlaisen initiaatioriitin loppuhuipennus.

SM-seksi tulee esille paitsi kuvaston myös monenlaisen viivyttämisen ja pitkittämisen välityksellä. Joskus akti käsittää yhden luvun. Seikkailu, jossa nuorenparin lisäksi ovat osallisena myös sarjamurhaaja ja mafia, jää sivujuoneksi. Pääjuoni on Alyn ja Joshin romanssi, jonka kosintaan johtavat vaiheet käydään läpi SM-sessioista kertovissa osissa.

Koska Joshin toimintatavat Alyn sydämen voittamiseksi ovat kyseenalaisia, on naamiomiehelle tuotava normalisoivia vertailukohtia, vaikka dark romance -romaanissa ollaan. Niitä on kaksi: ensimmäinen on hänen oma isänsä, joka on ollut naisia grillaava sarjamurhaaja. Toinen on rikas hulttio Brad, joka niin ikään paljastuu sarjamurhaajaksi. Myös näiden kahden välille rakennetaan eroa: Joshin isällä oli aivoissa tutkitusti jotain vialla, kun taas rikkaan perheen poika on aidosti paha. Fyysisen voiman ja rakkauden välille luodaan teoksessa yhteys, sillä Alyn mielestä lihasten kasvattaminen vaatii samaa pitkäjänteisyyttä kuin ihmissuhteen vaaliminen. Naisvihaaja-Brad onkin lihakseton ja löysä.

Josh joutuu koko ajan vakuuttelemaan itselleen, ettei ole kuten isänsä. Josh on kuin paranormaalin romanssin vampyyri, joka joutuu taistelemaan itsensä kanssa, ettei imisi ihastustaan kuiviin ja kuoliaaksi – ehkä dark romance on paranormaali romanssi, josta on poistettu kaikki spekulatiivisen fiktion elementit. Myös Aly pohtii ovatko hänen reaktionsa oikeita: ”Ja miksi olin niin vitun kiihottunut, vaikka tiesin, että minun olisi pitänyt juosta kirkuen pakoon kotoani?” (s. 49). Siinä missä tavallisessa romanssissa sankaritar pohtii, onko hänen kumppaninsa hyvä ihminen, dark romancessa sankaritar pohtii lisäksi omien seksuaalisten mieltymystensä normaaliutta.

Isän avulla teoksessa rakennetaan Joshin henkilöhahmoa monella tavalla: jotta Josh ja hänen äitinsä olisivat voineet paeta isää, on Joshin täytynyt opetella hakkerointi – siksi hän kykenee murtautumaan esimerkiksi Alyn työpaikan valvontakameroihin. Koska Joshin isä valmisti uhristaan ruokaa koko naapurustolle, on Joshista tullut vegaani. Joshin muistot isänsä suorittamista murhista ovat teoksen kiinnostavinta ainesta, jota ei kuitenkaan ole teoksessa tarpeeksi. Myös syy siihen, miksi Brad murhaa naisia, jää teoksessa pohtimatta. Tärkeintä ovatkin Joshin ja Alyn seksileikit, joille seikkailu on pelkkä este. Sarjamurhaajatarinoille ominainen actionkin tapahtuu seksikohtauksissa. Se on teoksen poetiikan kannalta mielenkiintoinen ratkaisu ja varmasti on dark romance -genren konventioiden mukaista, mutta ei tuota jännitystä. Varsinainen viihdyttävyys tulee romaanin ronskista kielestä, jonka Eeva Tynkkynen on kääntänyt sujuvaksi suomeksi.

 

Navessa Allen: Valot pois (Lights Out, 2024). Suomentanut Eeva Tynkkynen. Like 2026. 447 s.

Tomi Sirviö on runoilija ja kirjoittamisen väitöstutkija Jyväskylän yliopistosta.